Valtioneuvosto
Valtioneuvosto eli hallitus muodostuu pääministeristä ja tarvittavasta määrästä muita ministereitä, joiden tulee olla ”taitaviksi ja rehellisiksi tunnettuja Suomen kansalaisia”.
Niin kutsutun parlamentaarisen hallitustavan mukaisesti valtioneuvosto on poliittisessa vastuussa eduskunnalle. Uusi hallitus saa luottamuksensa silloin, kun eduskunta hyväksyy hallitusohjelman. Luottamus jatkuu hallituskauden loppuun asti, ellei eduskunta erikseen äänestä epäluottamuksesta.
Hallitus käyttää Suomessa ylintä toimeenpanovaltaa. Se valmistelee asiat – esimerkiksi lakiesitykset, EU-asiat ja valtion budjetin – korkeinta päätösvaltaa käyttävälle elimelle, eli eduskunnalle. Valtioneuvosto johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä tasavallan presidentin kanssa ja käyttää myös itsenäistä päätäntävaltaa eduskunnan antamin valtuuksin.
Valtioneuvoston virallisille sivuille pääset tästä.
Ministeriöt
Kaikki valtioneuvostossa päätettävät asiat valmistellaan asianomaisissa ministeriöissä, joissa myös ratkaistaan merkittävä osa valtioneuvostolle kuuluvista hallintoasioista.
Ministeriöopastin kertoo, minkä ministeriön toimialaan tietty asia kuuluu. Ministeriöiden vastuulla olevia asioita on ryhmitelty aakkoselliseen asiasanalistaan.
Hallituksen muodostuminen
Vaalien jälkeen eduskuntaryhmät aloittavat hallitusneuvottelut, joissa keskustellaan sekä hallitusohjelman sisällöstä että hallituksen kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen pohjalta presidentti antaa eduskunnan puhemiestä kuultuaan eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Tämä ehdokas tulee valituksi pääministeriksi, jos hän saa enemmän kuin puolet kansanedustajista taakseen. Presidentti nimittää pääministerin eduskunnan valinnan mukaisesti ja loput ministerit pääministerin ehdotuksen mukaisesti. Ministerinsalkut jaetaan hallitusneuvotteluiden aikana puolueiden voimasuhteiden mukaisesti.
Nykyisin muodostetaan lähinnä niin sanottuja enemmistöhallituksia, joissa hallituspuolueiden kansanedustajat muodostavat enemmistön eduskunnasta. Koska Suomessa on kolme suurta puoluetta (Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus ja Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue), näistä kaksi ja muutama pienempi puolue muodostavat hallituksen. Siten hallituksen kaatuminen kesken hallituskauden on äärimmäisen epätodennäköistä.
Yksi suurista puolueista jää pääoppositiopuolueeksi. Oppositio pyrkii kyseenalaistamaan hallituksen toimintaa välillä kovinkin sanankääntein ja on siten keskeinen osa politiikan läpinäkyvyyttä sekä demokratiaa.