Lain mukaan kunnan- tai kaupunginvaltuuston päätehtävä on vastata kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto on siis kunnallisen päätöksenteon ydin. Valtuusto voi jossain määrin siirtää päätäntävaltaansa mm. kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja johtokunnille.

Valtuustot valitaan kunnallisvaaleissa neljän vuoden välein. Valtuutetut ovat luottamushenkilöitä, ja heidän varsinainen työnsä on muualla kuin valtuustossa. Kokouksissa istumisesta ja vastuun kantamisesta valtuutetut saavat kuitenkin pientä kokouspalkkiota.

Valtuusto määrittelee kunnan tavoitteet ja toimintatavat. Koska valtuusto vastaa myös kunnan rahojen käytöstä, se päättää, mihin palveluihin ja hankkeisiin kunta sijoittaa rahaa ja mihin sillä on ylipäätään varaa. Valtuusto on siis ratkaisevassa asemassa myös nuoria koskevissa asioissa. Voidakseen vaikuttaa kansalaisena kunnassa on tiedettävä, ketkä ja miten kunnassa päätöksiä tekevät.

Valtuusto tekee päätöksensä julkisissa kokouksissa, ja sen päätöksentekoon on aivan mahdollista vaikuttaa. Useissa kunnissa kuntalaiset voivat tutustua tulevissa kokouksissa äänestettäviin asioihin esim. valtuuston nettisivuilta. Jos tällainen palvelu puuttuu, koeta toki vaikuttaa asiaan!

Valtuutettujen yhteystiedot löytyvät kunnan sivuilta tai kunnanvirastosta. Kuntien sivujen osoitteet ovat lähes aina muotoa www.kunnannimi.fi.

Kunnassa vaikuttaminen

Kuntavaikuttaminen on oikeastaan helppoa, mutta tietenkin siinä vaaditaan hieman hermoja ja pitkäjänteisyyttä. Aina kannattaa osallistua ja vaikuttaa!

Kunnanvaltuusto on siis kunnan päätöksenteon ydin. Valtuutetut ovat ihan tavallisia ihmisiä, joten heitä voi aina lähestyä. Valtuutetuille voi kertoa ideoistaan, kokemuksistaan, näkemyksistään ja toisaalta myös kysyä neuvoa. Yksi valtuutettu harvoin saa yksin läpi mitään tiettyä asiaa, mutta saadessaan vaikkapa oman ryhmänsä mukaan, voi jotain jo tapahtuakin.

Käytännössä monet päätökset valmistelee joku virkamies tai kunnanviraston yksikkö. Jos kyseessä on esimerkiksi koulujen kirjahankintarahat, valmistelee opetus- tai koulutoimi (nimi vaihtelee kunnittain) ensin esityksen. Valmistelu tarkoittaa siis sitä, että virkamies perehtyy asiaan tarkasti, selvittää edellisten vuosien lukuja ja kartoittaa tulevaisuuden tarpeita ja toisaalta myös neuvottelee päättäjien kanssa. Virkamies kirjoittaa asiasta yhteenvedon, jonka käsittelee vaikkapa kyseinen lautakunta (tässä tapauksessa opetus- tai koululautakunta).

Lautakuntien jäsenet ovat poliittisin perustein tehtäväänsä valittuja kuntalaisia. Useimmat valtuutetut ovat jäseninä myös lautakunnissa, mutta valtuutettujen lisäksi lautakunnissa istuu myös muita aktiivisia kansalaisia. Lautakunta tekee päätöksiä kokouksissaan yleensä virkamiesten esitysten pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että lautakunta voi hyväksyä esityksen sellaisenaan tai tehdä siihen haluamiaan muutoksia. Jos lautakunnan jäsenet ovat eri mieltä asiasta siitä äänestetään. Äänestyksen tulos on lautakunnan lopullinen mielipide ja asia lähtee eteenpäin.

Jotkut lautakunnan päätökset siirtyvät suoraan toteutettavaksi, mutta osa menee vielä kunnanvaltuuston päätettäväksi. Budjettiin eli talousarvioon liittyvät asiat menevät lähes aina valtuustoon. Lautakunta on kuitenkin vastuussa oman sektorinsa rahojen riittävyydestä sen jälkeen kun valtuusto on päättänyt päälinjoista.

Lisää kunnista, kuntien toiminnasta ja kuntatiedosta voi katsoa Kuntaliiton sivuilta www.kunnat.net