Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) asettama työryhmä luovutti oman muistionsa äänestysoikeusikärajan laskemista koskien. Työryhmä ei ottanut suoraan kantaa, pitäisikö 16-vuotiaiden saada äänestää kaikissa vaaleissa, mutta työryhmä totesi, että 16-vuotiaat voisivat päästä äänestämään kuntavaaleissa aikaisintaan vuonna 2016. Tämä johtuu siitä, että perustuslain äänioikeutta koskevaa pykälää pitäisi muuttaa, ja täten kahden eri eduskunnan pitäisi perustuslakimuutos hyväksyä.

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry otti tänään 8.6. kantaa, että 16-vuotiaiden pitäisi päästä äänestämään jo vuoden 2012 kuntavaaleissa. Myös oikeusministeri Brax on sitä mieltä, että tämä on mahdollista, mikäli poliittinen yksimielisyys asiasta saavutetaan ensi syksyn aikana.

Mitä mieltä sinä olet asiasta? Ota nyt kantaa Valtikan kyselyssä, johon voit vastata täällä. Voit myös käydä keskustelemassa aiheesta Valtikan foorumilla.

Allianssin perustelut äänestysikärajan laskemiseen 16 ikävuoteen ovat seuraavat:

1. Äänioikeus on konkreettinen toimenpide nuorten osallisuuden edistämisessä.
Äänestäminen on yksi osallistumisen muodoista ja osa nuorten demokratiakasvatusta. Äänestysikärajan laskeminen ei ole yksin ratkaisu, mutta se on yksi ratkaisu, jota kannattaa kokeilla.

2. Nuorilla on oikeus vaikuttaa.
Suomen perustuslain mukaisesti kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Nuorten on saatava osallistua päätöksentekoon tasavertaisina kansalaisina, ei vain omissa kuulemisjärjestelmissään.

3. Nuoret haluavat vaikuttaa.
Allianssin IRC-galleriassa toteuttaman nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta koskevan kyselyn mukaan yli kaksi kolmasosaa vastanneista nuorista on kiinnostunut politiikasta ja haluaa lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, myös kansanäänestyksiä.

4. Äänioikeusikäraja ei ole kiveen hakattu.
Vuosien varrella äänestysikärajaa on laskettu yhteiskunnan kehityksen mukana. Käsitys siitä, milloin ihmiset ovat äänioikeutettuja, on muuttuvien käsitysten alainen. Alentaminen olisi ajanmukaista ja vastaisi olemassa olevaa tilannetta.

5. Velvollisuuksien mukana on tultava oikeuksia.
16-vuotiaat maksavat tuloistaan veroa sekä ovat rikosoikeudellisessa vastuussa. Nuorten on silloin oltava mukana päättämässä yhteiskunnan varojen kohdistamisesta edes välillisesti.

6. Ihminen, jota ei kuulla, lakkaa puhumasta.
Ikääntyminen ja suurten ikäluokkien korkea äänestysaktiivisuus voivat aiheuttaa sen, että nuorten ääni kuuluu yhteiskunnassa yhä vähemmän. Äänestäminen on aito vaikuttamismahdollisuus myös niille nuorille, joiden ääni ei muuten kanna.

7. Nuoret ovat aktiivisia.
Äänestystä on harjoiteltu varjovaaleissa, lisäksi useat alle 18-vuotiaat käyttävät sosiaalisen median tarjoamia vaalikoneita. Äänestysikärajan laskeminen tarkoittaa mahdollisuutta ottaa valmiudet käyttöön.

8. Äänestysikärajan laskeminen tukee lähiympäristöön kiinnittymistä.
Nuoret muuttavat usein jo toisen asteen opintojen tai työn perässä toiselle paikkakunnalle, eikä vaikuttamisen kokemusta omassa kotikunnassa ehdi syntyä. Tämä saattaa olla lähtökohta koko elämän kestävään kiinnostumattomuuteen kunnallispolitiikkaan ja vieraantumiseen yhteisistä asioista yleisemminkin.

9. Nuorten äänioikeus nostaa myös nuorisopolitiikan vaalikeskusteluun.
Nuorten asiat otetaan paremmin huomioon, kun heillä on äänioikeus. Nuorisopoliittiset teemat ovat tärkeitä, mutta ne eivät nykyisin nouse riittävästi vaalikeskusteluun.

10. Nuorten äänioikeus rakentaa tulevaisuuden ratkaisuja.
Globalisaatio pakottaa kansallisen politiikan etsimään innovatiivisia ratkaisuja ja uusia avauksia. Suomen kilpailukyky ja henkinen hyvinvointi tarvitsevat uusia näkökulmia.

11. Edustuksellisen demokratian ukkoutuminen ja akkautuminen vähenevät.
Päättäjien on edustettava monipuolisesti väestöä. Päätöksentekijöinä on oltava nuoria, aikuisia ja senioreita. Eduskunnassa on tällä hetkellä vain yksi nuori edustaja, ja kunnanvaltuustoissa heitä on vain 6 %.

12. Nuoret äänestävät jo kirkossa.
Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa 16-vuotiaat pääsevät äänestämään ensimmäistä kertaa. Tämä on luonnollista kehitystä, joka on vietävä yhteiskunnan muillekin osa-alueille.

13. Suomen on edistettävä eurooppalaisia linjauksia.
Euroopan neuvosto on suosittanut toimenpiteitä äänestysaktiivisuuden nostamiseen. Yksi näistä keinoista voi olla äänestysikärajan laskeminen. EU:n nuorisopoliittisen strategian mukaan nuoria on aktivoitava yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja poliittiseen toimintaan. Uusia toimenpiteitä tarvitaan.

14. Muissa maissa on hyviä kokemuksia.
Äänestysikärajaa on laskettu Euroopassa mm. Itävallassa ja Saksassa. Tulokset ovat olleet hyviä: Itävallassa paikallisissa ja alueellisissa vaaleissa 16-17-vuotiaiden äänestysprosentti oli korkeampi kuin yli 50-vuotiaiden.

15. Äänestysikärajan laskeminen murtaa ennakkoluuloja.
Esimerkiksi politiikan pinnallistumisen, julkkisehdokkaiden määrän ja ääriliikkeiden suosion pelätään nousevan, jos äänestysikärajaa lasketaan. Kansainväliset kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että nuoret ovat äänestäneet lähes samoin kuin valtaväestö.

16. Nuorten äänioikeus on kaikille lisää.
Nuorten äänioikeuden myötä äänestäjien keski-ikä ei laske dramaattisesti. Ratkaisun merkitys on nuorille itselleen ja yhteiskunnan demokratiakehitykselle tärkeää. Nuorten äänioikeus ei ole keneltäkään pois, se on kaikille lisää.