Mitä asioita käsiteltiin?

Yleisesti suurimpina haasteina Suomen kaudella pidettiin neuvotteluita Iranin tulenarasta ydinohjelmasta ja EU:n Venäjän-suhteista. Myös kysymys EU:n uusista jäsenistä oli ajankohtainen: syksyn aikana oli määrä ratketa, tuleeko Bulgariasta ja Romaniasta EU:n jäseniä seuraavan vuoden alusta. Myös Kroatian ja Turkin jäsenyyshankkeiden oli määrä edetä Suomen puheenjohtajakaudella.

Suomen hallitus tarkensi toukokuun lopussa teemoja, joihin se halusi puheenjohtajakaudella keskityttävän. Niitä olivat globalisaatio, EU:n kilpailukyky, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja Euroopan turvallisuus. Suomi halusi isäntäntä myös edistää EU:n avoimuutta, päätöksenteon tehokkuutta ja unionin lainsäädännön laatua. Perustuslakisopimuksen osalta Suomen tavoitteena oli pitää prosessi liikkeessä.

Muita tärkeitä aiheita olivat muun muassa ns. Lissabonin strategian seuranta ja kestävän kehityksen edistäminen. Lissabonin strategiassa etsitään yhteistä näkemystä siitä, mihin suuntaan EU-maiden taloutta ja yhteiskuntaa halutaan kehittää kymmenen ensi vuoden aikana.

Koko puheenjohtajakautta ohjasi neuvoston kolmivuotinen strateginen ohjelma vuosille 2004–2006.

Missä ja miten asioita käsitellään?

Suomessa valtioneuvoston kanslia koordinoi ja valmisteli puheenjohtajakautta. Valtioneuvoston EU-sihteeristön vastuulle kuuluivat kaikki kauden sisältöasiat. Teknisistä kokousjärjestelyistä vastasi puolestaan EU-puheenjohtajuussihteeristö.

Suomen kaudella pidettiin kaikkiaan yli 3 300 kokousta. Näistä suurin osa oli Brysselissä järjestettäviä virallisia neuvostoja, komiteoiden ja työryhmien kokouksia sekä Eurooppa-neuvosto eli päämiestason huippukokous.

Suomessa järjestettiin noin 130 kokousta. Näitä olivat muun muassa epävirallinen päämiestapaaminen Lahdessa, epäviralliset ministerikokoukset ja niin sanotut kolmasmaakokoukset EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Suurin puheenjohtajakauden kokouksista oli EU:n ja Aasian maiden välillä pidettävä huippukokous, Asem6, johon liittyi myös joukko pienempiä kokouksia. Lisäksi järjestettiin eri alojen konferensseja ja kulttuuri- ja oheistapahtumia. Kokousvieraiden lisäksi Suomessa vieraili puheenjohtajakauden aikana tuhansia ulkomaisia toimittajia.

Kokouksia järjestettiin mm. Helsingissä, Vaasassa, Joensuussa, Lahdessa, Oulussa, Jyväskylässä ja Porvoossa.

EU-puheenjohtajuussihteeristö huolehtii siitä, että kullekin kokouspaikalle rakentuu ministereille ja virkamiehille toimivat työtilat ja puitteet pitää onnistunut kokous. Työ on esimerkiksi kokouspaikkojen etsimistä, työtilojen suunnittelua ja somistamista, catering-palvelujen järjestämistä ja tulkkauskäytäntöjen suunnittelua. Lisäksi sihteeristö hoitaa majoitukset, kuljetukset sekä kokousosallistujien akkreditoinnit. EU-puheenjohtajuussihteeristö vastaa myös lahjoista ja muista hankinnoista sekä kokouksiin yleensä kuuluvista illallis- ja kulttuuriohjelmista.

Mediajärjestelyt muodostuvat kokouspaikkojen mediakeskusten ja lehdistötilaisuuksien pitopaikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Tietoliikenneyhteyksien ja tietotekniikan hankinta sekä kokousalueen infojärjestelmien suunnittelu muodostavat yhden suurimmista kokonaisuuksista. Työtilojen järjestämisen lisäksi EU-puheenjohtajuussihteeristö huolehtii myös median edustajien akkreditoinnista, majoittamisesta sekä tarjoiluista ja kuljetuksista. EU-puheenjohtajuussihteeristö tuottaa puheenjohtajuuteen liittyviä julkaisuja ja oheismateriaalia, kuten kokouksiin liittyvät käsikirjat tai kokouskansiot. Lisäksi sihteeristö vastaa puheenjohtajuuskauden ulkoisesta ilmeestä.

Tiedottaminen
Suomen puheenjohtajuuskaudella Eurooppa-tiedotus vastasi puheenjohtajakauden kansalaistiedottamisesta. Tähän tarkoitukseen se tuotti esitteen, joka oli ladattavissa myös netistä.
Pj-kauden verkkosivut löytyvät osoitteesta www.eu2006.fi Sivut on suunnattu pääasiassa virkamiehille, medialle ja kansalaisille.

Pj-kauden suomen- ja ruotsinkieliset sivut löytyvät osoitteesta www.eurooppa-tiedotus.fi

Tiivistelmä Suomen puheenjohtajuudesta vuonna 2006