EU-puheenjohtajuushankkeella Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja nuorisojärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö YFJ pyrkivät huolehtimaan siitä, että nuorten ääni kuului myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Hanke päättyi puheenjohtajuuskauden päättyessä vuoden 2006 lopussa.

Allianssin ja YFJ:n päätavoitteena oli edistää nuorten osallisuutta, liikkuvuutta ja työllisyyttä.

Osallisuus tarkoittaa sitä, että nuorilla olisi mahdollisuus osallistua päätöstentekoon – siis oikeiden päätösten tekoon oikeista asioista – mahdollisimman laajasti. Tämä tarkoittaa vaikutusmahdollisuuksia joka paikassa: koulussa, kunnassa, kaupungissa, maakunnassa ja koko maassa. Eurooppaa unohtamatta. Ei riitä, että pelkästään aikuiset tekevät tärkeitä päätöksiä, vaan myös nuoria on kuultava ja otettava huomioon.

Lissabonin strategiaan liittyvässä eurooppalaisessa nuorisosopimuksessa päätettiin, että nuoret on otettava mukaan päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Suonna 2006 voimaan tulleessa nuorisolaissa mainitaan, että kunnallisesti nuoria on kuultava kaikissa heihin liittyvissä päätöksissä. Siis joka kunnassa, myös sinun kunnassasi!

Osallisuuden edistäminen tarkoittaa myös sitä, että nuoria (vaikka eivät vielä olisikaan täysi-ikäisiä) on kuultava kaikilla eri sektoreilla. Kun esimerkiksi päätetään terveydenhuollosta tai työpaikoista tai vaikka koulutuksesta tai kunnan teknisestä toimesta. Tai mistä vaan.

Liikkuvuus tarkoittaa sitä, että nuori pääsee liikkumaan esimerkiksi työn perässä Euroopan eri maissa. Tai että nuori pääsee kielikurssille tai kouluun myös muihin Euroopan maihin. Liikkuvuuden ja Suomen EU-puheenjohtajuuden näkökulmasta on tärkeää, että ensi vuoden alussa starttaava uusi EU:n nuorisotoimintaohjelma pystyisi aloittamaan tehokkaasti ja voimakkaasti. Nuorisotoimintaohjelmaan liittyy muun muassa apurahoja ja tukia, joita nuoret voivat eri projekteihinsa hakea.

Työllisyydessä on tärkeää linkittää se nuorten osallisuuteen. Eli kun siis puhutaan nuorisotyöttömyydestä tai työttömyydestä ylipäätään, olisi otettava nuoret mukaan keskusteluun ja päätöstentekoon. Toisaalta on tärkeää, että työt olisivat laadukkaita ja niitä olisi riittävästi. Kun yhteiskunnassa – mediassa, eduskunnassa, kunnanvaltuustossa – puhutaan työttömyydestä, olisi huomioon aina otettava nuoret omana erityisryhmänään.

Näitä asioita YFJ:n ja Allianssin EU-puheenjohtajuushanke siis piti näkyvillä ja yritti saada keskusteluun myös Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Muut tavoitteet liittyivät kansalaisoppimiseen (non-formaaliin oppimiseen, siis koulun ulkopuolella esimerkiksi harrastuksissa tapahtuvaan oppimiseen), eurooppalaiseen yhdistyslakiin, pohjoiseen ulottuvuuteen, globaaliin vastuuseen ja horisontaaliseen nuorisopolitiikkaan.

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi on suomalaisen nuorisotyön etu- ja palvelujärjestö. Sen jäseninä on yli sata suomalaista valtakunnallista nuorisojärjestöä.

Euroopan nuorisofoorumi (European Youth Forum – YFJ) on kansainvälinen nuorisojärjestö, jonka ovat perustaneet kansalliset nuorisokomiteat ja kansainväliset nuorisojärjestöt. Sen tavoitteina on ajaa kaikkien eurooppalaisten nuorten etuja ja edistää nuorten aktiivista osallistumista yhteisen Euroopan rakentamisessa.

¨

Suomen lähtökohtia
puheenjohtajuuskauden nuorisoasioihin

- Nuorisosektorin puheenjohtajuusohjelma perustuu neuvoston työohjelmaan vuodelle 2006

- Suomi toimii ”palvelevana puheenjohtajana” eli sen tavoitteena on viedä ensisijaisesti EU-agendaa eteenpäin

- Nuorisoasioissa Suomen hallitus haluaa erityisesti kiinnittää huomiota:

1. Nuorisotutkimuksen asemaan poliittisessa päätöksenteossa. Tähän liittyy niin sanottu ”nuorisopolitiikan kolmikanta” – yhteistyö nuorisohallinnon, -tutkijoiden ja -järjestöjen välillä.

2. Kansallisten nuorisopolitiikkojen kehittämiseen. Suomen tavoitteena on mm. edistää nuorisolainsäädäntöihin ja vastaaviin sääntelyihin liittyvää hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenmaiden välillä ja siten edistää kansallisten nuorisopolitiikkojen kehittymistä kaikissa jäsenmaissa

3. Nuorisotoimintaohjelman "Youth in Action" 2007-2013 sujuvaan käynnistymiseen. Uusi ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2007 alusta. Puheenjohtajamaana Suomi viimeistelee ohjelmapäätöksen yhteistyössä Euroopan Parlamentin kanssa

4. EU:n nuorisopolitiikan yhteisten tavoitteiden toimeenpanoon ja konkretisointiin. Vuonna 2001 komissio julkaisi valkoisen kirjan otsikolla ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet”. Komission aloite  ja sitä seuranneet ministerineuvoston päätökset käynnistivat nuorisopolitiikan avoimen koordinaatiomenetelmän, joka keskittyy neljään painopistealueeseen ja niille yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin: 1) osallistuminen, 2) tiedottaminen, 3) nuorten vapaaehtoistyö ja 4) nuorisoasioita koskevan tietämyksen lisääminen. Vuoden 2005 loppuun mennessä jäsenmaat raportoivat komissiolle kahta ensimmäistä painopistealuetta koskevien tavoitteiden kansallisesta toimeenpanosta. Vastausten pohjalta komissio antaa heinäkuussa tiedonannon, jota Suomi puheenjohtajamaana työstää edelleen.