Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puheenjohtajamaa valmistelee kokouksia, koordinoi asioita ja edustaa koko unionia puolen vuoden ajan.

Virallisesti puheenjohtajuus on siis ”Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja”. Neuvostohan on se unionin elin, joka yhdessä parlamentin kanssa jakaa EU:n lainsäädäntövallan. EU:n elimet on esitelty Valtikan EU-osiossa kohdassa Instituutiot.

Euroopan unionin neuvoston (eli ministerineuvoston) lisäksi muita keskeisiä toimielimiä ovat komissio, parlamentti ja tuomioistuin. Myös 2 kertaa vuodessa järjestettävä huippukokous eli Eurooppa-neuvosto on oleellisen tärkeä, vaikka ei varsinaisesti toimielin vielä olekaan.

Käytännössä ”puheenjohtaja” eli puheenjohtajavaltion ministeri tai virkamies valmistelee ja johtaa EU:n kokouksia. Suurin osa kokouksista on virkamiesten kokouksia, joissa esimerkiksi valmistellaan päätöksiä (asetuksia, direktiivejä, ohjeita jne) ministereiden eli varsinaisen neuvoston päätettäväksi. Osa kokouksista on myös poliitikkojen suuria kokouksia kuten varsinaiset ministerineuvoston istunnot ja kaksi kertaa vuodessa järjestettävä huippukokous eli Eurooppa-neuvosto.

Käytännössä puheenjohtaja:

1. Järjestelee ja hallinnoi
kokouksia (viralliset ja epäviralliset),
laatii asialistoja ja aikatauluja,
johtaa puhetta kokouksissa.

2. Koordinoi
eli sovittaa yhteen jäsenmaiden ja unionin instituutioiden (mm. parlamentti, komissio ja tuomioistuimet) näkökantoja päätöksenteossa.

3. Edustaa
EU:ta poliittisissa keskusteluissa EU:n ja unionin ulkopuolisten ns. kolmansien maiden tai maaryhmien sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Lisätietoja puheenjohtajuudesta löytyy Eurooppa-tiedotuksen sivuilta.