Tehdyt toimenpiteet

Eduskunta

Suomen eduskunta koostuu kahdestasadasta vaaleilla valitusta kansanedustajasta. Eduskunta säätää lait, päättää valtion budjetista eli talousarviosta sekä valvoo hallituksen ja sen alaisten viranomaisten toimintaa.

Eduskunta myös valitsee pääministerin, solmii ja ratifioi kansainväliset sopimukset sekä osallistuu Euroopan Unionin asioiden valmisteluun. Harvinainen mutta eduskunnalle kuuluva tehtävä on sodasta ja rauhasta sekä valtakunnan rajoista päättäminen yhdessä tasavallan presidentin kanssa. 

Eduskunta valitsee keskuudestaan puhemiesneuvoston, johon kuuluu puhemies ja kaksi varapuhemiestä. Nämä kolme johtavat valtiopäivien (eduskunnan vuotuisen istuntokauden) työskentelyä ja hoitavat eduskunnan yleistä hallintoa. Puhemies ei osallistu eduskunnan äänestyksiin eikä keskusteluihin.

Näkyvin osa eduskunnan toimintaa ovat varmastikin täysistunnot, jotka ovat julkisia ja siten kansalaisten seurattavissa. Todellisuudessa suurin osa kansanedustajan työstä tapahtuu istuntosalin ulkopuolella. 

Oikealla olevasta valikosta löydät lisätietoa lakialoitteen etenemisestä, kansanedustajan työstä ja eduskuntavaaleista. Lisäksi voit tutustua eduskunnan virallisiin sivuihin sekä Nuorten eduskunta -sivustoon.

Miten vaikuttaa?

Jokainen voi olla yhteydessä kansanedustajiin sähköpostilla, puhelimitse tai perinteisellä kirjeelläkin. Yhteydenottoa ei kannata arkailla: kansanedustajat ovat tittelinsä mukaisesti edustamassa kansalaisia, joihin sinäkin kuulut. Sillä, oletko täysi-ikäinen, ei ole mitään merkitystä – kansanedustajat kyllä tiedostavat, että heihin yhteyttä ottava nuori on aktiivinen tulevaisuuden äänestäjä.

Kaikki kansanedustajat löydät eduskunnan omilta sivuilta. Tutustumisen arvoinen on myös Edustajamme.fi-sivusto, joka kerää kansanedustajien blogitekstejä yhteen.

Kansanedustajan työ

Kansanedustaja voi tehdä eduskunnalle lakialoitteita, talousarvioaloitteita ja toimenpidealoitteita. Sen lisäksi muita kansanedustajalle mahdollisia valtiopäivätoimia ovat kirjalliset kysymykset, suulliset kysymykset ja keskustelualoitteet. Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä välikysymyksen hallitukselle tai ministerille.  Välikysymys on oppositiopolitiikan tärkeä työkalu, ja kysymyksen päätteeksi äänestetään koko hallituksen tai yksittäisen ministerin luottamuksesta. Nykyisten enemmistöhallitusten aikana välikysymyksistä äänestäminen päätyy poikkeuksetta hallituksen luottamukseen. Mikäli hallitus saa epäluottamuslauseen, sen on parlamentaarisen vastuun periaatteen mukaisesti erottava.

 

Lakiehdotuksen eteneminen
 
Lakiehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi hallituksen esityksenä tai kansanedustajan tekemänä lakialoitteena. Eduskunnan täysistunnossa käydään lähetekeskustelu, jonka jälkeen lakiehdotus viedään valmisteltavaksi valiokuntaan, jonka toimialaan se kuuluu. 
 
Lakialoite palaa eduskunnan täysistunnon käsittelyyn kahdesti. Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lain sisällöstä. Toisessa käsittelyssä muutoksia ei enää tehdä, vaan lakialoite joko hyväksytään tai hylätään sellaisenaan. Tavallisen lain hyväksymiseen riittää yksinkertainen ääntenenemmistö. 
 
Kun laki on hyväksytty eduskunnassa, laaditaan eduskunnan vastaus aiheesta. Eduskunnan vastaus sisältää hyväksytyn lakitekstin ja muut mahdolliset päätökset, jotka eduskunta on asiasta tehnyt. Eduskunnan vastaus toimitetaan tasavallan presidentille vahvistusta varten. Kun presidentti vahvistaa lain, se astuu voimaan. Jos presidentti ei vahvista lakia kolmen kuukauden kuluessa, se palaa vielä kerran eduskunnan käsiteltäväksi. Mikäli eduskunta hyväksyy lain uudestaan asiasisällöltään muuttumattomana, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Käytännössä suurin osa voimaan tulleista laeista tulee eduskunnan käsittelyyn hallituksen esityksinä, sillä lailla täytyy olla kansanedustajien enemmistön kannatus.

Valiokuntatyöskentely

Valiokunnat ovat tiettyyn aihealueeseen keskittyneitä valmistelevia toimielimiä, ja pääsääntöisesti ne käsittelevät vastaavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita. Valiokunnissa tehdään merkittävä osa eduskunnan työstä: lakiesitykset, valtioneuvoston selonteot ja eri toimielinten kertomukset käsitellään valiokunnissa. Valiokuntien kokoukset eivät ole julkisia.

Asioiden käsittely kestää yleensä yhdestä kolmeen kuukautta, mutta kiireelliset asiat voidaan käsitellä muutamassa päivässäkin ja vastaavasti joidenkin asioiden valiokuntakäsittely voi kestää jopa vuosia. Mikäli asian käsittely on kesken vaalikauden päättyessä, se raukeaa. Valiokunnissa kuullaan useiden eri alojen asiantuntijoita kattavan kuvan saamiseksi käsiteltävän asian vaikutuksista ja laajuudesta. Asiantuntijat voivat olla järjestöjen, virastojen tai muiden tahojen edustajia – keskeistä on, että heillä on tarjota käsiteltävästä asiasta tietoja ja kokemuksia, joita kansanedustajilla ei välttämättä ole.

Jokainen kansanedustaja kuuluu keskimäärin kahteen valiokuntaan – ministerinä tai puhemiehenä toimivat kansanedustajat eivät kuitenkaan kuulu valiokuntiin. Valiokuntien kokoonpanoissa vaikuttavat samat puolueiden voimasuhteet kuin eduskunnassa muutenkin, joten valiokuntien esitykset menevät usein läpi muuttumattomina.

Yksityiskohtaisempaa tietoa valiokuntien toiminnasta ja toimenkuvista löydät eduskunnan omilta sivuilta.

 

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,
Lisää kommentti

Voit lisätä kommentin täyttämällä alla olevan lomakkeen. Ei muotoilua.

Klikkaa myös näitä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valtikka Facebookissa