Omat työkalut
Olet täällä: Etusivu Opettajaosio Mikä osallisuus?
Sivun toiminnot

Mikä osallisuus?

Osallisuudella tarkoitetaan kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen ja päätöksentekoon. Mihin osallisuus oikeastaan perustuu ja toteutuuko se käytännössä?

Osallisuus lainsäädännössä
Osallisuus ei ole hatusta vetäisty juttu, vaan se perustuu lainsäädäntöön ja se mainitaan useissa julistuksissa:

Perustuslaki
- 2 §: Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja
elinympäristönsä kehittämiseen.
- 6 §: Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
- 14§: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.


Nuorisolaki:

8 § : Nuorten osallistuminen ja kuuleminen
Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

Kuntalaki:
27 § : kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien tulle olla edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Laissa on listattu erilaisia asioita, millä tavoin osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus:
1. periaate : Lasten mielipiteet ja näkemykset täytyy tuoda esille ja niitä täytyy kunnioittaa. Lasten täytyisi saada osallistua niihin päätöksentekoprosesseihin, jotka vaikuttavat heihin, siinä määrin kuin se on mahdollista heidän ikänsä huomioon ottaa.

Kansalaisten osallisuuden edistämiseksi on luotu erilaisia rakenteita ja välineitä. Toimivat rakenteet eivät kuitenkaan itsessään saa mitään aikaan ellei kansalaisilla ole halua osallistua. Jokaisen on mietittävä, että onko itse valmis panostamaan edes pienen osan omasta ajasta yhteisten asioiden edistämiseksi.

Missä ja miten voi vaikuttaa päätöksentekoon?
On monia tapoja ja paikkoja, joissa pystyy vaikuttamaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Yhdellä tavalla toimiminen ei sulje pois toisia tapoja, vaan vahvistaa mahdollisuuksia saada oman asia eteenpäin.

Koulu
Valtioneuvoston asetuksen mukaan opetuksella tuetaan aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä.
Kouluissa oppilaskunta on opiskelijoiden äänitorvi ja vaikutuskanava koulun asioihin. Lisätietoja oppilaskuntatoiminnasta saatte Valta ja vaikuttaminen-osiosta.

Järjestöt ja yhdistykset
Suomessa toimii valtava määrä yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka keskittyvät toimintaan jonkin tietyn asian puolesta. Sen lisäksi, että järjestöissä toimitaan itselle tärkeiden asioiden parissa, tulee tavanneeksi runsaasti uusia ihmisiä ja oppii kaikilla elämän alueilla tarvittavia taitoja. Allianssin kokoamasta Kansalaistoiminnan jäsenjärjestöhakemistosta löydätte tietoa Suomessa toimivista kansalaisjärjestöistä ja niiden vaikuttamistoiminnasta.

Osallisuusryhmät
Osassa Suomen kunnista toimii nuorten osallisuusryhmä. Ryhmien nimet voivat vaihdella, mutta kaikkien ryhmien tarkoituksena parantaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman kunnan tasolla ja tuoda nuorten ääni ja mielipiteet esille kunnan päätöksiä tehtäessä. Tämän sivuston Valta- ja vaikuttaminen-osiosta löytyy tietoa Suomessa toimivista vaikuttajaryhmistä. Toimiiko teidän paikkakunnalla jokin osallisuusryhmä?

Edustuksellinen demokratia ja äänestäminen
Edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaan kansalaiset valitsevat äänestämällä edustajat tekemään päätöksiä puolestaan.
- Kunnanvaltuustoon valitaan valtuutetut joka neljän vuosi pidettävillä kunnallisvaaleilla.
- Eduskuntaan valitaan eduskuntavaaleissa neljän vuoden välein 200 kansanedustajaa päättämään valtakunnan asioista.
- EU-parlamenttivaaleilla valitaan viiden vuoden välein edustajat EU-parlamenttiin.

Muita yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja:
- Nimen kirjoittaminen vetoomukseen. Esimerkkinä Opiskelijaliittojen nettivetoomus  opintotuen nostamisen puolesta.
- Yhteyden ottaminen poliittisiin päättäjiin. Kuntien sivuilla on usein kunnanvaltuutettujen yhteystiedot .Eduskunnan sivuilta löytyy kansanedustajien yhteystiedot.  
- Vaikuttaminen kulutusvalinnoilla tai osallistuminen boikottiin tai ostolakkoon.
- Osallistuminen mielenosoituksiin. Esimerkkinä Irakin sodan vastustamiseksi järjestetyt mielenosoitukset.
- Lentolehtisten jakaminen tai ilmoitusten kiinnittäminen ilmoitustauluille.

Uutiskirjeemme
Sähköpostiosoitteesi

HTML
Teksti
Tutustu arkistoomme...
Kenestä presidentti 2012-2018
Toisen kierroksen ääneni saa:



Äänestykset
Facebook