Oppilaskunta

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa oppilaskunta on lakisääteinen. Perusopetuslain mukaan oppilaskuntatoiminnan järjestäminen ei ole kouluille pakollinen, mutta laki velvoittaa kouluja joka tapauksessa huolehtimaan jollakin järjestelyllä oppilaiden kuulemisen ja osallistumisen päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa. Myös nuorisolaki ja perustuslaki asettavat velvoitteita myös kouluille.

 

Oppilaskunta on opiskelijoiden äänitorvi ja vaikutuskanava koulun asioihin. Oppilaskunnan jäseniä ovat kaikki koulun opiskelijat. Oppilaskuntaa johtaa oppilaskunnan yhteisesti valitsema hallitus. Oppilaskunta on hyvä paikka harjoitella neuvottelu- ja vaikuttamistaitoja ja oikeasti vaikuttaa koulussa tehtäviin päätöksiin!

Oppilaskunnan toiminta ei ole hatusta vetäisty juttu, vaan oppilaskunnan olemassaolon takaa laki. Sekä lukiolaissa että laissa ammatillisista oppilaitoksista löytyy pykälä, jonka mukaan koulussa on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta. Lukiolaissa 6.luku, 31§ ja laissa ammatillista oppilaitoksista 3. luku, 13§.Esimerkiksi lukiolaki määrittää oppilaskunnan tehtäväksi opiskelijoiden yhteistoiminnan ja koulutyön edistämisen. Koulutuksen järjestäjän tulee sekä varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen että kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä (§27).Vaikuttamistoiminnan lisäksi useat oppilaskunnat järjestävät erilaisia teemapäiviä, taksvärkkipäivän tai erilaisia juhlia, toimittavat koululehteä, hoitavat tai hallinnoivat koulun kioskia ja miettivät kouluviihtyvyyden parantamista. Koulun viihtyvyyttä voi parantaa esim. hankkimalla oppilaille oman oleskelutilan ja sinne mukavia sohvia, lehtiä, ja kahvinkeittimen, piristämällä koulun ilmettä esim. seinämaalauksilla tai värikkäillä verhoilla, hankkimalle koulun pihalle penkkejä ym. Useat oppilaskunnat järjestävät myös naapurikoulujen kanssa yhteisiä juttuja. Vain oppilaskunnan oma mielikuvitus  on rajana sille, minkälaista toimintaa oppilaskunta koulussa järjestää.Lisätietoja mm. Suomen Lukiolaisten liiton oppilaskuntaoppaasta.

Mitä oppilaskunta voisi tehdä?

• Oman luokan / koulun viihtyvyyden parantaminen

Miettikää ensin luokittain mitä hyviä/huonoja puolia luokassa ja sitten koko koulussa on. Ottakaa huomioon niin tekniset kuin myös koulun ilmapiiriä koskevat asiat. Miettikää sen jälkeen miten asioita voi parantaa, mitä voi tehdä itse, mihin vaaditaan muiden apua ja rahaa. Tiedot toimitetaan kirjallisina eteenpäin rehtorille ja vaaditaan, että asia etenee ja käydään siitä ehkä rehtoria silloin tällöin muistuttamassakin.Kun mietitte koko koulun parantamiseen liittyviä ehdotuksia, niin kerätkää ensin kaikilta luokilta esiin tulleet asiat yhteen ja miettikää suurimmat kehitettävät kohteet koko koulun voimin tai oppilaskunnan toimesta. Kertokaa myös Valtikka.fi:n toimitukselle puuhistanne!.

•  Järjestöpäivä

Järjestäkää koulussanne järjestöpäivä, jossa esittelette oppilaskuntanne toimintaa sekä pyydätte paikkakunnallanne tai lähipaikkakunnilla olevien järjestöjen ihmisiä kertomaan järjestöjen toiminnasta ja siitä, miten eri järjestöissä nuoret saavat äänensä kuuluviin ja vaikuttavat yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Voitte myös järjestää näyttelyn eri järjestöistä koulunne tiloihin. Kun järjestötoiminta tulee koulussa tutummaksi saattaa jokunen tyyppi eksyä mukaan oppilaskuntatoimintaankin.

• Kokouksen pitäminen – järjestäkää kurssi kokoustekniikasta

Erilaisten yhdistysten, esim. oppilaskunnan toimintaan, kuuluu yhtenä osana kokousten pitäminen. Kokouksia pidetään, jotta päätökset oikeasti tehdään yhdessä ja niistä jää jotain paperillekin.Virallisten kokouskäytäntöjen tunteminen ja niiden noudattaminen helpottavat kokousten kulkua. Sääntöjen tarkoituksena ei ole tehdä kokouksista tylsiä vaan tarkoituksena on, että kokoukset saadaan vietyä tehokkaasti läpi ja päätökset saadaan tehtyä demokraattisesti, sääntöjä noudattaen niin, ettei kokouksen päätöksiä jälkikäteen mitätöidä sääntöjen vastaisten toimintojen vuoksi.Järjestäkää oppilaskunnan toimesta kurssi kokoustekniikasta. Kysykää esim. koulunne opettajilta, kuka voisi tulla pitämään luentoa. 

• Nettilehti

Internetin käytön laajenemisen myötä internetistä on tullut tärkeä tiedonvälityskanava ja erilaiset netissä julkaistavat lehdet ovat  lisääntyneet huimalla vauhdilla. Myös monet oppilaitokset ja oppilaskunnat ovat tehneet oman nettilehtensä tiedotus- ym. tarkoituksiin.Suunnitelkaa ja toteuttakaa oppilaitoksenne / luokkanne nettilehti. Miettikää siihen liittyen seuraavia kysymyksiä:Miettikää lehden tarkoitusta? Kenelle lehti on suunnattu? Miten usein se ilmestyy? Ketkä tuottavat lehden sisällön? Ketkä vastaavat sen verkkototeutuksesta? Miten lehden tekeminen rahoitetaan?Valtikka.fi:ssä voit tiedottaa muille oman oppilaitoksesi verkkolehden ilmestymisestä!

• Työelämäpäivä

Järjestäkää oppilaskunnan toimesta esim. keväällä ennen kuin oppilaat menevät kesätöihin työnhakuun liittyvä teemapäivä tai muutaman tunnin seminaari. Aiheina työnhakuun liittyvät paperit (työhakemus, ansioluettelo eli CV), miten ja mistä saa tietoa avoimista työpaikoista, työhaastattelu (miten valmistaudutaan haastatteluun ja miten toimitaan haastattelussa) sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet.  Ammattiyhdistysliikkeessä Akavassa, SAK:ssa ja STTK:ssa on tietoa näistä asioista. Heiltä kannattaa pyytää materiaalia tai pyytää joku pitämään luennon asiasta.

• Erilaiset teemapäivät

Järjestäkää muutaman kerran lukukaudessa teemapäivä/teemailtapäivä. Teemoja voivat olla. esim.- erilaiset kansainväliset päivät kuten naisten päivä 8.3., Eurooppa-päivä 9.5, YK:n päivä 24.10. ja lasten oikeuksien päivä 20.11. Muita kansainvälisiä toimintapäiviä ovat mm. Autoton päivä ja Älä osta mitään -päivä- kansainvälinen iltapäivä, jolloin tutustutaan eri maihin ja kulttuureihin- ympäristöpäivä,  oma kunta-päivä, vaaleihin liittyvät keskustelutilaisuudet, omaan elinympäristöön liittyvät teematAiheesta riippuen, teemapäivinä voidaan käsitellä teemapäivän aihetta eri tunneilla, kutsua ulkopuolisia vierailijoita keskustelemaan aiheesta, käsitellä teemapäivän kysymyksiä pelien tai taiteen keinoin tai vaikka pyytää koulun ruokalaa valmistamaan aiheeseen liittyvää ruokia. Myös vierailut koulun ulkopuolella teemapäivän aiheeseen liittyvissä paikoissa ja tapahtumissa ovat yleensä antoisia. Tärkeää on myös miettiä, miten teemapäivä koskettaa itseä ja koko koulua. Voiko itse tai koulun toiminnassa yleisesti tehdä jotain, mikä veisi teemapäivän asiaa eteenpäin.

Miten Valtikkaa voi hyödyntää oppilaskuntatoiminnassa?

Oppilaskunnat saavat ideoita oppilaskuntatoimintaan ja projektien toteuttamiseen. Jos oppilaskunnat lähettävät tietoja Valtikka-toimitukselle toteutetuista tapahtumista, ideat tulevat muillekin oppilaskunnille ja toimijoille tiedoksi. Oppilaskunta saa äänensä kuuluviin Valtikka.fi:issä. Oppilaskunta voi esim. kirjoittaa jutun Vieraskynä-palstalle. Jos oppilaskunta tarvitsee palautetta tai mielipidettä toisilta oppilaskunnilta, keskustelufoorumia voi käyttää mielipiteenvaihtoareenana.

Valtikka-toimitus kirjoittaa mielellään jutun Valtikasta ja osallistumisesta oppilaskuntanne lehteen tai muuhun julkaisuun Kysymyksiä, kommentteja tai lisää ideoita ja vinkkejä oppilaskunnille erilaisten aktiviteettien järjestämiseksi, ota yhteyttä Valtikan osallisuussuunnittelijaan Kirsi Uusitaloon, kirsi.uusitalo(at)alli.fi