- Suomen Nato- jäsenyyden ja yleisen asevelvollisuuden laajamittaisen tarkastelun, mukaanlukien naisten mahdollisen pakollisen kutsuntavelvollisuuden tai peräti asevelvollisuuden.

- Pohjoismainen yhteistyö puolustusasioissa. Joko Natossa, tai Naton ulkopuolella.

- Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ulottovuuden kehittymisen.

- Itämeren kaasuputken, Karjalan kysymyksen ja muut Venäjä- asiat.

- Kilpailun atlantin alueen hyödyntämisestä ja kuka sen saa

-saako turkki olla eu:n jäsenmaa

-irakiin sotilaiden lähettämisestä

Lainaus: Vs: Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

kirjoittaja EU Pedro — kirjoitettu maanantai 26. Toukokuuta 2008, 11.33

- Suomen Nato- jäsenyyden ja yleisen asevelvollisuuden laajamittaisen tarkastelun, mukaanlukien naisten mahdollisen pakollisen kutsuntavelvollisuuden tai peräti asevelvollisuuden.

- Pohjoismainen yhteistyö puolustusasioissa. Joko Natossa, tai Naton ulkopuolella.

- Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ulottovuuden kehittymisen.

- Itämeren kaasuputken, Karjalan kysymyksen ja muut Venäjä- asiat.

 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole oleellista asevarainen toiminta, varsinkaan näin pienen valtion mittakaavassa. Turvallisuutta pitää ajatella laajan turvallisuuden periaatteena. Maailmanlaajuisesti suurimmat uhkakuvat tulevat syrjäytymisestä, toivottomuudesta, työttömyydestä, ympäristöuhista, demokratian puutteesta ja muista vastaavista jutuista. Aseet tarvitaan vasta epäonnistuneen politiikan seurauksena. Siksi pitäisi panostaa hyvinvointivaltioiden rakentamiseen globaalisti.

Suomen tulee liittyä Natoon, sillä olemme jo erittäin tiiviissä yhteistyössä naton kanssa, olemme vuosien saatossa mm. yhtenäistäneet puolustuskalustoamme ja osallistuneet yhteisiin kriisinhallinta-, sekä puolustusharjoituksiin. Natoon liittyminen vain parantaisi Suomen vaikutusmahdollisuuksia Naton toimintaan liittyen, sillä Natossa jokaisella jäsenmaalla on yksi samanarvoinen ääni maan koosta tai väkiluvusta riippumatta.

Lisäksi Eu:n kaltainen suuri järjestö tarvitsee yhteisen vahvan puolustuksen mahdollisten suurvaltojen uhkaa vastaan. On täysin totta ettei yksikään eurooppalainen valtio pystyisi yksin vastustamaan suurvaltoja.

Sitäpaitsi Nato on rauhanaikana ja nykyään muutenkin kehittymässä enemmän kriisinhallinta ja turvajoukoiksi. Suomi otti tärkeän askeleen ryhtyessään toimiin liittyä naton nopean toiminnan (NFR) joukkoihin. Entistä suuremmat katastrofit vaativat tämänkaltaista maiden parempaa keskinäistä yhteistyötä, jotta voidaan muutamassa päivässä olla kriisialueella avustustöissä.

JOOO

Niinpä.

nöööy, ei naisten oo ikinä tarttenu mennä armeija juttuihin.

Suurvaltoja? Voisitko kertoa että millon, Venäjän jälkeen, Suomella on ollut uhkaa "suurvalloista"? Se että Suomi tekee yhteistyötä naton kanssa on ihan hienoa, mutta mitä tarvetta meillä on täysin kuulua siihen? Loppupeleissä, ei mitään. Suomen tilanne tällä hetkellä on sellainen että pitäisi hoitaa moni muukin asia kuntoon, eikä murehtia muista maista, sad but true.