Omat työkalut
Olet täällä: Etusivu Käytäntöpakki Nivelvaihe Hyvät käytännöt Hyvä käytäntö: Lempäälän "lisäopetuksen mallinnus"
Sivun toiminnot

Hyvä käytäntö: Lempäälän "lisäopetuksen mallinnus"

MITÄ? Toimintamalli perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen ohjauksesta ja yhteistyöstä, joustavan lisäluokan toiminnan kehittämistä yhteistyöverkoston avulla, koulupudokkaisiin liittyvän toiminnan kehittäminen

MISSÄ? Lempäälän kunta,  toiminnassa mukana oppilaita myös Vesilahden ja Kylmäkosken kunnista ja Akaan kaupungista.

MILLOIN? Toimintaa kehitetty vuosina 2003 – 2007, mallinnus laadittiin 2005

MIKSI?  Nuoret, jotka eivät saa toisen asteen koulutuspaikkaa tai keskeyttävät sen, saadaan mahdollisimman nopeasti uudelleen kiinni opiskeluun, muuhun mielekkääseen toimintaan tai tarvittavien palvelujen piiriin (esim. sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut).

KENELTÄ LISÄTIETOJA? Lisäopetuksen ohjaaja Jaana Männiköltä (050) 3839 600 (jaana.mannikko@lempaala.fi) tai nuorisotoimenjohtaja (osallisuushankkeen koordinaattori) Erkki Häkliltä (050) 3839 682 (erkki.hakli@lempaala.fi)


KUVAUS ”Lisäopetuksen mallinnuksen” KEHITTÄMISPROSESSISTA JA SAAVUTUKSISTA
Tärkein tulos Lempäälän osallisuushankkeessa nivelvaiheen osalta on ollut lisäopetuksen mallinnus, eli joustavan lisäluokan ja toisen asteen koulutuksen pudokkaisiin liittyvän toiminnan kehittäminen. Toimintamalli perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen ohjauksesta ja yhteistyöstä ohjaa toimintaa (toiminnan sisältönä on muun muassa ennaltaehkäisevä toiminta yläkouluissa, joustavan lisäluokan kanssa tehtävä työ, koulupudokkaiden kanssa tehtävä työ sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa).

Joustavaan lisäluokkaan liittyvä toiminta jatkuu edelleen, mutta toiminnan painopisteenä ovat ne nuoret, jotka eivät ota vastaan saamaansa toisen asteen opintopaikkaa tai keskeyttävät opintonsa. Yhteistyöverkoston toimintaa on kehitetty ja tehostettu siten, että nämä nuoret saadaan mahdollisimman nopeasti uudelleen kiinni opiskeluun, muuhun mielekkääseen toimintaan tai tarvittavien palvelujen piiriin (esim. sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut). Yhteistyömalleja on jo olemassa kunnan sisällä ja seutukunnallisesti, mutta koordinointivastuun ja tukitoimien (myös ennakoivien) kehittämisessä riittää vielä työtä. Lisäopetuksen ohjaajalla on keskeinen rooli toiminnassa ja tehtävää on esitetty vakinaistettavaksi 1.1.2008 lukien.

 

 

Seuraava hyvä käytäntö: Naantalin Multipaja -käytäntö >>>

<<< Edellinen hyvä käytäntö: Lammin "Nuorten työllistämissuunnitelma"

 

Takaisin Hyvät käytännöt -listaan

 

Uutiskirjeemme
Sähköpostiosoitteesi

HTML
Teksti
Tutustu arkistoomme...
Oppilaskunta
Oppilaskunnan tärkein tehtävä on:





Äänestykset
Facebook