MITÄ? Koppari-mallissa parannetaan viranomaisten yhteistyötä ja näin nopeammin tartutaan keväällä peruskoulunsa päättäneiden nuorten mahdollisiin jatkokoulutuksista putoamisiin.

MISSÄ? Koppari-mallia on toteutettu Kuopion seudulla. Perustoimintamalli on yhtenäinen, mutta käytännönmenettelytavat ovat eroavat kunnittain. Malli soveltuu parhaiten Kuopioon, jossa on nuoria tavoittavia erityisnuorisotyön työpareja. Kuopion kaupungissa vuosittain peruskoulunsa päättää n. 1 000 nuorta.

MILLOIN? Mallin kehittäminen alkoi jo keväällä 2004. Ensimmäisen kerran seuranta suoritettiin syksyllä 2005 ja tämänhetkisessä muodossaan syksyllä 2006. Malli on vakiintumassa osaksi Kuopion seudulla tehtävää moniammatillista työtä.

MIKSI? Kopparilla pyritään tavoittamaan niitä nuoria, jotka muuten jäisivät viettämään peruskoulun jälkeistä välivuotta. Toiminnalla yritetään siis estää nuorta ajautumasta eristyneeksi ja sitä kautta mahdollisesti syrjäytyneeksi.

KENELTÄ LISÄTIETOJA? Kopparimallista lisätietoja voi kysellä Kuopion nuorisopalveluiden päällikkö Jari Väänäseltä puh. 017–182 661, jari.vaananen@kuopio.fi.

KUVAUS Koppari-mallin KEHITTÄMISPROSESSISTA JA SAAVUTUKSISTA
Alkujaan tavoitteeksi otettiin sellaisen yhteistoimintamallin laadinta, joka tehokkaasti ehkäisisi koulutuksellista syrjäytymistä toisen asteen nivelvaiheessa.
Yhteistoimintamallin rakentamisen suurimmaksi tehtäväksi osoittautui muutosvastarinnan voittaminen: pelättiin muutosten aiheuttamaa lisätyötä ja eikä löydetty toimijatahoa, joka ottaisi itselleen päävastuun mallin toteutuksesta. Keväällä 2005 Kuopion paikallishanke NOSE- hanke ja Kuopion seudun oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke päättivät yhdessä ryhtyä viemään Koppari-mallia eteenpäin. 

Koppari-mallissa ei lähdetty hakemaan sellaista suurta muutosta, joka oleellisesti vaikuttaisi eri toimijoiden (opinto-ohjaajat, nuorisotyöntekijät jne.) työn arkeen. Mallin piti siis selvästi antaa hyötyä toimijoille ilman, että se juurikaan aiheuttaa lisätyötä. Kopparimallissa pienillä muutoksilla onkin saatu aikaan yhteistyöketju, joka mahdollistaa nopean tuen alkamisen, kun nuori lopettaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Toimiva jälkiseuranta ei edellytä raskaita uudistuksia järjestelmissä - tärkeätä Koppari-mallin toteuttamisessa on reipas ja luottavainen yhteistyö eri organisaatioiden välillä. Tuloksiin päästään, kun löydetään oikeanlainen asenne ja eri osapuolet todellakin toteuttavat yhdessä sovitut tehtävät.

Tutustu Koppariin tarkemmin oheisesta liitetiedostosta.

Seuraava hyvä käytäntö: Lammin
"Nuorten työllistämissuunnitelma" >>>

<<< Edellinen hyvä käytäntö: Kotkan nivelvaihemalli

Takaisin Hyvät käytännöt -listaan