MITÄ? Eteläisen Kymen alueelle on kehitetty perusasteen ja toisen asteen sekä toisen asteen ja korkea-asteen välisiin siirtymiin nivelvaihemalli, jonka tarkoituksena on löytää jokaiselle opiskelijalle oikea koulutuspolku.

MISSÄ? Eteläisen Kymen alueeseen kuuluvat kunnat ovat Virolahti, Hamina, Miehikkälä, Kotka ja Pyhtää, asukkaita alueella on n. 87000. Alueen elinkeinorakenne on maatalouteen, logistiikkaan ja teollisuuteen pohjautuva. Alueella toimii kaksi ammatillista koulutusta antavaa oppilaitosta, kuusi lukiota ja ammattikorkeakoulu.

MILLOIN? Nivelvaiheen järjestelmää on alettu kehittää jo aiemmin, mutta osallisuushankkeen toimesta järjestelmää on laajennettu sekä alakoulujen tasolle että syksystä 2007 lähtien myös ammattikorkeakoulutasolle.

MIKSI? Alueen toisen asteen koulutuksen keskeyttämismäärät ovat olleet suuria, pahimmillaan jopa yli 20% toisen asteen koulutuksen aloittaneista keskeytti opinnot. Syinä tähän olivat väärät valinnat ja mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta sekä tukitoimien puute erilaisissa oppimisvaikeuksissa. Tämän nivelvaihemallin tarkoituksena on sekä antaa oikeaa tietoa eri koulutusvaihtoehdoista että kartoittaa jo etukäteen mahdollisesti tarvittavien tukitoimien määrä ja laatu niin, että tukitoimet voidaan aloittaa heti koulutuksen alkuvaiheessa.

KENELTÄ LISÄTIETOJA? Hankekoordinaattori Pertti Suikkanen, pertti.suikkanen@ekami.fi, puh.040 511 25 71

KUVAUS Kotkan nivelvaihemallin  KEHITTÄMISPROSESSISTA JA SAAVUTUKSISTA
Mallissa nivelvaiheen työ aloitetaan jo alakouluissa siten, että 2.-6. luokan oppilaat käyvät tekemässä puolen päivän/päivän mittaisen tutustumisretken toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Retken aikana pääasia on tekeminen. Yläkoulussa opiskelijat tekevät kaksi tutustumisretkeä ammatilliseen koulutukseen. Ensimmäisen retken aikana oppilaat tutustuvat kaikkiin koulutusaloihin ja toisen retken aikana he viettävät puoli päivää/päivän valitsemallaan koulutusalalla. Perusasteen opiskelijat voivat suorittaa myös TET-jakson valitsemallaan alalla siten, että he ovat kaksi päivää toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, kaksi päivää ammattikorkeakoulussa ja yhden päivän työelämässä. Lisäksi toisen asteen opinto-ohjaus käy perusasteella pitämässä ohjaustunteja sekä osallistuu perusasteen vanhempainiltoihin. Lisäksi  ammatillinen koulutus järjestää oman, perusasteen huoltajille suunnatun huoltajaillan

Keväällä on "saattaen vaihto" -tilaisuudet kaikkien perusasteiden opinto-ohjauksen ja oppilashuollon henkilöstöjen kanssa, ja näiden lisäksi jokaiselle tulevalle opiskelijalle lähetetään etukäteen lomake jolla kartoitetaan mahdollisia tukitoimien tarpeita. (Eteläisen Kymen alueelle on hankkeen aikana rakennettu alueellinen opinto-ohjausverkosto johon kuuluvat kaikkien kouluasteiden opinto-ohjaajat, ja jota ylläpitää toisen asteen ammatillinen koulutus.) Epävarmoja valitsijoita varten on perustettu valmistava ja ohjaava koulutus. Syksyllä, heti syyskuun alussa, pidetään ns. saattotori jossa selvitetään ketkä eivät ole tulleet koulutukseen tai ovat jo heti koulutuksen alussa eronneet. Näille nuorille toimitetaan tietoa avoimista koulutuspaikoista sekä erilaisista nuorille tarkoitetuista tukipalveluista.  Käytännön toimimiseksi alueelle on kehitetty yhtenäinen tiedonsiirtolupalomake.

Heti toisen asteen koulutuksen alkuun on kehitetty myös ryhmäytymispäivät, joiden tarkoituksena on aikaansaada pehmeä lasku toisen asteen koulutukseen, sekä luoda heti alusta lähtien oikeanlainen motivaatio opiskeluun.

Seuraava hyvä käytäntö: Kuopion koppari -malli eli peruskoululaisten jälkiseuranta >>>

<<< Edellinen hyvä käytäntö: Kokkolan Reimari

Takaisin Hyvät käytännöt -listaan