MITÄ? Projektin tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen jälkeisen nuorten työttömyyden vähentäminen, nuorten osallisuuden lisääminen ja aktivoiminen työhön.
 
MISSÄ? Reimarin kohderyhmänä ovat Kokkolan alueen ja Keski-Pohjanmaan toisen asteen ammatillisten opintojen päätösvaiheessa olevat nuoret, joilla on ollut opinnoissa elämänhallintaan ja opiskeluun liittyviä vaikeuksia, ja joilla on uhkana työttömyys tai työnsaannin viivästyminen.
 
MILLOIN? Toteutusaika 1.1.2004–31.12.2006. Toteuttaja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä.
 
MIKSI? Tavoitteena on luoda lopullisena tuotteena järjestelmä/yhteistyö malli, joka tukee siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta aktiiviseen päivätoimintaan ja työelämään, lisää osallisuutta, vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja helpottaa nuorten avoimille työmarkkinoille pääsyä.
 
KENELTÄ LISÄTIETOJA? Työvoimaneuvoja Marika Aholalta puh. 044 725 0157, marika.ahola@kpedu.fi  tai marika.ahola@mol.fi. Lisäksi lisätietoja myös projektipäällikkö Anne Eteläaholta, puh. (06) 825 2 106 tai 044 725 0106, anne.etelaaho@kpedu.fi
 
KUVAUS Reimarin KEHITTÄMISPROSESSISTA JA SAAVUTUKSISTA
Reimari-projektin ( OPH-hallinnoima ja ESR -rahoitteinen projekti vuosina 2004-2007) kautta on kehitetty palaute- ja seurantajärjestelmä koulutusyhtymän ammatillisten linjojen työllistävyydestä. Valmistuneista opiskelijoista tehtävä vuosittainen työllisyystilannekartoitus hyödyttää sekä koulutusyhtymää että työvoimatoimea. Kartoitus toimii koulutussuunnittelun ja opinto-ohjauksen apuvälineenä. Tuoreen analysoinnin kautta molempien organisaatioiden johto ja toimijat saavat täsmätietoa valmistuneiden nuorten  alakohtaisista työllistymisistä. Palvelun kohderyhmänä ovat paikallisen koulutusyhtymän ja alueellisen työvoimatoimiston johto sekä toimijat. 
 
Käytännössä palvelun toteuttajana on alueellinen työvoimatoimisto, josta nimetään virkailija tekemään kartoitusta. Paikallisen koulutusyhtymän keskustoimiston opintosihteeri toimittaa työvoimavirkailijalle lokakuun alussa edellisen vuoden kevään aikana ammattiin valmistuneiden opiskelijoiden nimet, henkilötunnukset, koulutuslinjat, tutkintonimikkeet. Työvoimavirkailija käy läpi työhallinnon asiakasrekisterijärjestelmästä (Ura-järjestelmä) ko. nuoret, ja tekee järjestelmästä saatujen asiakastietojen perusteella yksikkö- ja linjakohtaiset tilastot nuorten työmarkkinatilanteesta sovittuna täsmäpäivänä (esim. 30.9). Tilastoista ei käy ilmi yksittäisten opiskelijoiden tilanne, vaan ne ovat alakohtaisia ja määrällisiä.         
 
Toimintamallin kustannukset muodostuvat Kokkolan tapuksessa noin 1300 euroksi vuodessa. Käytännössä koulutusyhtymä ostaa palvelun työvoimatoimistolta. 

Seuraava hyvä käytäntö: Kotkan nivelvaihemalli >>>

<<< Edellinen hyvä käytäntö: Askolan duunirundi

Takaisin Hyvät käytännöt -listaan